Taalajäiden pudotuspelien ensimmäinen kierros paketoitiin viime yönä, kun Carolina Hurricanes liittyi kahdeksantena joukkueena taisteluun konferenssifinaalipaikasta. Urheiluhullut.comin viikoittainen NHL-katsaus kurkistaa lätäkön toiselle puolelle kerraten keskeisimmät tapahtumat ja povaten tulevia tuulia.
Mestarit areenalta
Pudotuspelien ensimmäinen kierros saatiin päätökseen keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun Washington Capitals ja Carolina Hurricanes kohtasivat seitsemännen kerran. Aiemmin kotivoitosta toiseen edennyt saaga sai viimein käänteen, kun viime kauden mestarit hävisivät altavastaajalle. Lopullista ratkaisua haettiin aina toisesta jatkoerästä asti, jolloin Brock McGinn ohjasi puolustavat mestarit kesälomalle.
Nuori ja innokas Hurricanes onnistui lopulta kaappaamaan vierasvoiton energisen punnerruksen jälkeen. Vaikka ylisuorittava seura ansaitsee voitostaan kunniaa, merkittävä syy jatkopaikalle kaatuu puolustavan mestarin niskaan. Capitals ei missään vaiheessa sarjaa päässyt sille tasolle, jolla pelattaisiin oikeasti Stanley Cupista. Alexander Ovechkin (4+5=9) ja Nicklas Bäckström (5+3=8) saivat kannateltua joukkueen lähelle jatkopaikkaa, mutta lopulta Hurricanesin raikkaus oli liikaa. Eriskummallisena tilastofaktana Carolinan sisäistä pistepörssiä johtaa selkeällä marginaalilla puolustaja Jaccob Slavin (0+9=9).
Carolinan kausi jatkuu New York Islandersia vastaan, joka eteni omasta paristaan jatkoon suoraan neljässä ottelussa. Kyseessä on kiistatta kevään urheiluromanttisin pari, sillä kumpaakaan ei syksyn ennakkokaavailuissa pidetty pudotuspelijoukkueena. Pitkään rämpinyt ja ykköstähti John Tavaresin menettänyt Islanders on kuitenkin saanut Barry Trotzin alaisuudessa kammettua uurastuksesta menestyksensä salaisuuden. Vastaavasti Hurricanes on vahvasti eteenpäin menevä ja nuori joukkue, jonka parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin. Islanders on kaksikossa ennakkosuosikki, mutta mikäli vauhdikas hurrikaanilauma pääsee temmeltämään vauhdilla, Carolina voi hyvinkin edetä konferenssifinaaliin.
Riittääkö Bostonilla puhtia?
Idän toisessa kaksikossa kevään suurimman shokin täräyttänyt Columbus Blue Jackets mittauttaa Boston Bruinsin jaksamisen. Siinä missä sinitakit ovat saaneet huilata pitkän pätkän, Bruins joutui taistelemaan Toronto Maple Leafsin kanssa täydet seitsemän peliä.
Bruins saa kiittää jatkopaikastaan isosti maalivahti Tuukka Raskia, jonka ottama niskalenkki Toronton Frederik Andersenista antoi joukkueelle mahdollisuuden sarjavoittoon. Niin ikään kärkihyökkääjien paremmuus oli tärkeässä roolissa, kun Toronton ykkösnyrkki jäi ratkaisevalla hetkellä pimentoon.
Toronton tippuminen tarkoitti samalla kanadalaisen jääkiekkoilun synkän aikakauden jatkumista. Vaikka Kanada on jääkiekkoilun kiistaton ykkösmaa maailmassa, Stanley Cup ei ole päätynyt maahan sitten vuoden 1993. Tänä vuonna pudotuspeleissä nähtiin kolme vaahteralipun alla pelaavaa seuraa, mutta yhdenkään taival ei jatkunut kahdeksan parhaan joukkoon. Montreal Canadiens saa siis pitää kunniansa tuoreimpana kanadalaisena mestariorganisaationa.
Columbuksen ja Bostonin tilanteet ovat hyvin erilaisia energiatasojen suhteen. Vaikka Bruins on jäljellä olevista seuroista ykkössuosikki Stanley Cupin voittajaksi, seitsemän pelin raskas sarja Toronton kanssa on väistämättä vaatinut veronsa. Toisaalta taas Blue Jackets saattaa hyvinkin olla ruosteessa avausottelussa, jossa on Bruinsin kiistaton iskun paikka. Mikäli Columbus saa pidettyä Lightningin kaatoon vaaditun vireensä pidettyä, Jarmo Kekäläisellä on oiva mahdollisuus ottaa hattuunsa toinenkin sulka. Yllätystä se kuitenkin vaatii.
Hai nousi kuilun partaalta
Viikon puhuttaneimmat tilanteet nähtiin Vegas Golden Knightsin ja San Jose Sharksin välisessä sarjassa. Edellisessä katsauksessa povattiin Vegasille nopeaa jatkopaikkaa, joten luonnollisesti Sharks eteni jatkoon seitsemännen ottelun jälkeen. Tämä tosin vaati kahden jatkoajalle edenneen tiukan väännön kääntämistä edukseen.
Ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa Vegas oli jo 3-0-johdossa ja lähes satavarmassa jatkopaikassa kiinni ennen kevään puhuttaneinta vihellystä. Uhkapelikaupungin Coty Eakin taklasi varomattomasti aloituksen jälkeen Sharks-konkari Joe Pavelskia, joka loukkasi tilanteessa sekä päänsä että olkansa. Tilanteesta vihelletyn ulosajon seurauksena Sharks iski peräti neljä ylivoimamaalia.
Vegas onnistui erän lopussa nousemaan vielä tasoihin, mutta Barclay Goodrowin komea yksilösuoritus ratkaisi lopulta jatkopaikan haipaidoille. Samalla sarjanousu 3-1-tappiotilanteesta aina 4-3-voittoon vaati sellaista ryhtiliikettä, että joukkueen nousukiidon pysäyttäminen ei ole kevyt tehtävä.
Sharks saa vastaansa seuraavalla kierroksella Colorado Avalanchen, joka kaatoi lopulta läntisen konferenssin voittaneen Calgary Flamesin suvereenisti 4-1. Haluttomasti kevään pelanneet liekkipaidat hyytyivät tosipaikan tullen pahasti, mikä mahdollisti villi kortti -paikalta pudotuspeleihin selvinneen Coloradon jatkopaikan.
Erityisesti syksyyn nähden vaatimattomasti pelannut Mikko Rantanen (5+4=9) nousi sarjan aikana todelliseen huippukiitoon. Ratkaisuottelussa komeat tehot 2+1=3 iskenyt suomalaishyökkääjä otti joukkueensa Nathan MacKinnonin (3+5=8) kanssa reppuselkään ratkaisevina hetkinä. Toisaalta kaksikon sekä koko lumivyöryn työtaakkaa helpotti Calgaryn liekin hiipuminen pudotuspeleissä. Erityisesti runkosarjassa huimat tehot 36+63=99 iskeneen Johnny Gaudreaun hyytyminen varjojen maille oli käänteen tekevä muutos sarjassa.
Calgaryn tippuminen oli samalla historiallinen tapahtuma. Ensimmäistä kertaa sitten kauden 1967-68 molemmat konferenssivoittajat tipahtivat ensimmäisellä kierroksella. Siinä missä Tampa Bay Lightning passitettiin kesälomalle suoraan neljässä pelissä, Calgary Flames sinnitteli aina viidenteen otteluun asti.
Sharksin ja Avalanchen välisessä sarjassa haipaidat ovat ennakkosuosikki, mutta Coloradolla on mainiot mahdollisuudet yllätykseen. MacKinnonin ja Rantasen ihmetekojen täytyy toki jatkua konferenssifinaaliin päästäkseen, mutta samalla tukalasta paikalle kuiville vesille selvinnyt hailauma on äärimmäisen nälkäinen ja vaarallinen. Mikäli Sharks-maalivahti Martin Jones saa kiekot räpyläänsä runkosarjasta tutulla varmuudella, menee haiparvi vastustamattomasti jatkoon.
Laineet liplattavat kesälomarannalla
Viimeisessä pudotuspeliparissa kohtaavat St. Louis Blues ja Dallas Stars. Ennakkoon tasaisin toisen kierroksen tiukin pudotuspelipari koostuu kahdesta yllättäjästä, sillä matkalla kaatuivat niin Nashville Predators kuin Winnipeg Jetskin.
Blues nappasi tiukassa parissa Jetsin päänahan numeroin 4-2. Winnipeg ei missään vaiheessa saanut konettaan käyntiin, minkä lisäksi hyökkäyskaluston kulmakivet jäivät lopulta tiukassa paikassa tylsäksi. Suomen Patrik Laine osoitti heräämisen merkkejä maalihanojen avauksella, joskin liikettä rajoitti kauden päätteeksi paljastetut selkävaivat. Samasta syystä Laine jättää kevään MM-kisat välistä.
Niin ikään Dallas jatkoi matkaansa 4-2-numeroin. Tehottomuutensa kanssa paininut Predators sai sarjan lopussa tilkittyä oman päänsä, mutta kuudennen ottelun jatkoaika romutti Pekka Rinteen haaveet Stanley Cupista. Hevillä ei suomalaisvahti kuitenkaan myynyt tavoitettaan, sillä jatkoajalle päättyneessä ottelussa torjuntoja kertyi peräti 45. Lukema osoittautui kuitenkin laihaksi lohduksi, kun taakse lirahti kaksi kiekkoa.
Blues lähtee sarjaan hienoisena suosikkina, mutta luvassa on eittämättä pitkä ja raskas sarja. Seiskapelikään ei yllättäisi, sillä erityisesti Starsin puolustus on suomalaiskomennossa ollut kerrassaan vakuuttava. Sekä Miro Heiskanen että Esa Lindell ovat luutineet yli 26 minuutin ottelukeskiarvolla. Molemmat ovat päässeet pisteiden makuun, mutta erityisesti Lindellin tehotilasto +5 on työnäyte, jolla nostetaan tulevan sopimuksen hintaa roimasti.
Kevään puhuttaneita tarinoita ovat tasoerot. Siinä missä molemmat konferenssivoittajat lähtivät laulukuoroon, kaikki neljä villi kortti -joukkuetta ylsivät toiselle kierrokselle. Toki yksittäisen vuoden tapahtumista ei voida vetää liian suuria johtopäätöksiä, mutta silti keskustelu pudotuspeliparien muodostumisesta on väistämätöntä.
